Kun ikkunoista vetää ja lämmityslasku tuntuu vuosi vuodelta suuremmalta, syy ei useinkaan ole itse ikkunoissa vaan niiden kunnossapidon laiminlyönnissä. Säännöllinen ikkunahuolto – tiivisteiden vaihto, aukipitolaitteiden päivitys ja pienet rakenteelliset korjaukset – pidentää ikkunoiden käyttöikää merkittävästi ja pienentää lämmityskuluja jopa ilman kalliita uusia ikkunoita. Moni talon omistaja luulee, että ainoa vaihtoehto vetäville ja narahteleville ikkunoille on koko ikkunan vaihto. Näin ei ole.

Käydään läpi, mitä ikkunahuolto käytännössä pitää sisällään, miksi se kannattaa ja milloin huoltoon on syytä ryhtyä.

Mitä ikkunahuolto tarkoittaa käytännössä

Ikkunahuolto on kokoelma pieniä, mutta vaikuttavia toimenpiteitä. Kyse ei ole ikkunoiden pesusta vaan siitä, että ikkuna pidetään toimintakuntoisena ja tiiviinä.

Tyypilliseen huoltoon kuuluvat esimerkiksi:

• Tiivisteiden vaihto uusiin. Vanhat tiivisteet kovettuvat, kutistuvat ja lakkaavat pitämästä. Tämä on yksittäisistä toimenpiteistä se, joka useimmin ratkaisee vedon ongelman.
• Aukipitolaitteiden ja saranoiden päivitys. Kuluneet tai ruostuneet aukipitolaitteet tekevät ikkunan käytöstä hankalaa ja voivat vaurioittaa karmia. Uudet osat palauttavat ikkunan toiminnan.
• Lukkojen öljyäminen ja vaihto. Jäykkä tai jumittava lukko ei ole vain kiusallinen – huonosti sulkeutuva ikkuna päästää lämpöä karkuun. Öljyäminen riittää usein, mutta joskus lukko kannattaa vaihtaa kokonaan.
• Karmien maalaus ja pienet rakenteelliset korjaukset. Maalipinta suojaa puuta kosteudelta. Kun pinta rapistuu, puu alkaa lahota, ja silloin ollaan jo kalliimpien korjausten äärellä.

Näiden toimien yhteisvaikutus on suurempi kuin osiensa summa. Tiivis, hyvin sulkeutuva ja pintakäsitelty ikkuna kestää vuosikymmeniä.

Miksi ikkunahuolto pienentää lämmityskuluja

Ikkunat ovat rakennuksen heikoin lämpötekninen kohta. Jos tiivisteet vuotavat ja ikkuna ei sulkeudu kunnolla, lämmintä sisäilmaa karkaa ulos ja kylmää vetää sisään. Lämmitysjärjestelmä joutuu käymään kovemmilla kierroksilla, ja se näkyy suoraan laskussa.

Erityisesti vanhemmissa taloissa vetävät ikkunat voivat vastata tuntuvaa osaa turhasta lämmönhukasta. Kun tiivisteet vaihdetaan ja sulkumekanismi laitetaan kuntoon, sisälämpötila pysyy tasaisempana eikä patteriverkostoa tarvitse pitää jatkuvasti täysillä.

Käytännön hyöty näkyy myös asumismukavuudessa. Vedoton ikkuna tarkoittaa, ettei sohvalle tarvitse enää vetää huopaa illaksi, ja ikkunan viereen uskaltaa taas sijoittaa työpöydän. Se on pieni asia, jonka huomaa heti.

Kannattaako huolto vai koko ikkunan vaihto?

Tämä on ehkä yleisin kysymys, jonka ikkunoiden kanssa painiva talonomistaja esittää. Vastaus riippuu ikkunoiden kunnosta.

Jos ikkunan runko ja lasit ovat ehjät eikä puussa ole laajaa lahovauriota, huolto on lähes aina järkevämpi vaihtoehto. Uudet ikkunat ovat iso investointi, ja hyvin huollettu vanha puuikkuna voi kestää käytössä pidempään kuin moni nykyaikainen tehdasikkuna. Vanhoissa ikkunoissa on usein myös laadukkaampaa puuta kuin uusissa.

Koko ikkunan vaihtoa kannattaa harkita silloin, kun puu on lahonnut laajalti, lasit ovat rikki tai umpiot huurtuneet sisältä. Silloinkin kannattaa pyytää arvio ammattilaiselta ennen päätöstä.

Kuinka usein ikkunat pitää huoltaa

Selkeää yhtä lukua ei ole, koska paljon riippuu ilmansuunnasta, säärasituksesta ja ikkunatyypistä. Etelään ja länteen antavat ikkunat kuluvat nopeammin auringon ja viistosateen takia.

Karkeana nyrkkisääntönä:

1. Tiivisteet kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein ja vaihtaa, kun ne ovat kovettuneet tai litistyneet.
2. Maalipinta kestää ulkopuolella tyypillisesti noin 5–15 vuotta olosuhteista riippuen, minkä jälkeen huoltomaalaus on ajankohtainen.
3. Lukot, saranat ja aukipitolaitteet kannattaa öljytä ja tarkistaa vuosittain – se on nopea toimenpide, joka ehkäisee suuremmat ongelmat.

Helpoin tapa seurata kuntoa on kiinnittää huomiota merkkeihin: jos ikkunasta vetää, se narahtelee tai sulkeutuu huonosti, huolto on jo myöhässä.

Voiko ikkunahuollon tehdä itse?

Osan kyllä. Tiivisteiden vaihto on monelle nikkarille täysin mahdollinen kotikonstein, ja lukkojen öljyäminen onnistuu keneltä tahansa. Tiivistenauhaa saa rautakaupasta, ja oikean profiilin valinta on tärkein juttu – väärän kokoinen tiiviste joko ei pidä tai tekee ikkunasta liian tiukan.

Karmien maalaus ja rakenteelliset korjaukset vaativat jo enemmän osaamista ja aikaa. Vanhan maalin poisto, puun kittaus ja pohjustus pitää tehdä huolella, muuten uusi pinta ei kestä. Jos ikkunoita on paljon tai puussa on alkavia vaurioita, ammattilaisen palkkaaminen maksaa usein itsensä takaisin lopputuloksen kestävyydessä.

Aukipitolaitteiden ja saranoiden vaihdossa kannattaa olla tarkkana oikeiden osien kanssa, sillä malleja on lukemattomia. Vanhan osan ottaminen mukaan kauppaan säästää turhilta reissuilta.

Ikkunahuolto on edullinen tapa suojata omaisuutta

Ikkunat ovat yksi talon kalleimmista yksittäisistä rakenneosista, ja niiden uusiminen maksaa helposti tuhansia euroja. Sitä taustaa vasten muutaman kympin tiivisteet ja parin tunnin huoltotyö ovat naurettavan halpa vakuutus.

Säännöllinen huolto ei ole vain kulujen karsimista. Se on tapa pitää huolta siitä, mitä jo omistaa – ja hyväkuntoiset ikkunat näkyvät myös asunnon arvossa, jos taloa joskus myy. Ostajan silmään narahteleva ja vetävä ikkuna kertoo laiminlyödystä ylläpidosta, vaikka muu talo olisi kunnossa.

Kannattaa siis ottaa ikkunat mukaan vuosittaiseen huoltokierrokseen samalla, kun tarkistaa räystäskourut ja pihakalusteet. Se on pieni vaiva, joka maksaa itsensä takaisin sekä lämmityslaskussa että mielenrauhassa.

Kun ikkuna ei pysy auki, sulkeutuu itsestään tai narahtaa joka kerta kun sen avaa, vika on lähes aina aukipitolaitteissa tai heloissa. Nämä pienet metalliosat tekevät ison työn, ja niiden vaihtaminen on yleensä paljon halvempaa ja järkevämpää kuin koko ikkunan uusiminen. Aukipitolaitteet ja helat kannattaa vaihtaa silloin, kun ne ovat ruostuneet, kuluneet tai eivät enää pidä ikkunaa paikallaan – ja oikean osan valinta ratkaisee sen, kestääkö korjaus vuosia vai muutaman kuukauden.

Käydään läpi, milloin vaihto on ajankohtainen, mistä tunnistaa loppuun kuluneen osan ja miten löydät ikkunaasi sopivan mallin.

Mitä aukipitolaitteet ja helat oikeastaan ovat

Termit menevät helposti sekaisin, joten selvennetään ensin, mistä puhutaan. Helat on yleisnimitys ikkunan liikkuville ja lukitseville metalliosille: saranoille, lukoille, kahvoille ja säppeille. Aukipitolaite taas on nimenomaan se osa, joka pitää ikkunan halutussa asennossa auki – yleensä sivussa oleva rako-osa tai tuuletusasennon salpa.

Yhdessä nämä osat määrittävät, kuinka helppoa ikkunaa on käyttää ja kuinka tiiviisti se sulkeutuu. Kun jokin niistä pettää, koko ikkunan toiminta kärsii.

Tavallisimpia osia ovat:

• Aukipitolaite (rako-osa), joka pitää ikkunan tuuletusasennossa
• Saranat, joilla ikkuna kääntyy
• Lukot ja säpit, jotka pitävät ikkunan tiiviisti kiinni
• Kahvat ja säätöosat, joilla ikkunaa käytetään

Milloin aukipitolaitteet ja helat kannattaa vaihtaa

Selkein merkki vaihdon tarpeesta on, ettei ikkuna enää toimi niin kuin pitäisi. Jos ikkuna ei pysy auki vaan valahtaa itsekseen kiinni tai jää roikkumaan vinoon, aukipitolaite on todennäköisesti kulunut loppuun.

Muitakin merkkejä kannattaa seurata:

1. Ruoste. Ruostunut osa ei vain näytä rumalta – se haurastuu ja voi katketa kesken käytön. Ulkoilmalle alttiit helat kärsivät erityisesti.
2. Jäykkyys ja jumittaminen. Jos ikkunan avaaminen vaatii voimaa tai kahva ei käänny sujuvasti, mekanismi on kulunut tai likaantunut.
3. Löysyys ja välys. Kun ikkuna heiluu karmissaan tai ei sulkeudu tiiviisti, saranat tai lukot ovat väljentyneet.
4. Näkyvä vaurio. Vääntyneet, lohjenneet tai osittain irronneet osat kannattaa vaihtaa heti, ennen kuin ne vahingoittavat ikkunan puuosia.

Joskus riittää pelkkä öljyäminen ja säätö. Kuivunut mekanismi herää usein henkiin ohuella koneöljyllä, eikä uutta osaa tarvita. Mutta jos jäykkyys palaa parin viikon kuluttua tai osassa on selvää kulumaa, vaihto on ainoa kestävä ratkaisu.

Miksi vaihtaminen kannattaa – eikä pelkkä ikkunan käyttö varoen

Moni sinnittelee huonosti toimivan ikkunan kanssa vuosia. Se on ymmärrettävää, mutta ei viisasta. Rikkinäinen aukipitolaite tai löysä lukko heikentää ikkunan tiiviyttä, mikä näkyy vetona ja lämmityskuluissa.

Lisäksi viallinen osa rasittaa muita rakenteita. Kun sarana antaa periksi, ikkunan paino siirtyy karmille, ja pahimmillaan puu alkaa vaurioitua. Muutaman kympin heloilla vältät helposti satojen eurojen korjaukset myöhemmin.

Näin valitset oikean osan

Tässä kohtaa moni tekee virheen ja ostaa summamutikassa lähimmän näköisen osan. Ikkunaheloissa on kymmeniä eri valmistajia ja satoja malleja, eivätkä ne ole keskenään vaihtokelpoisia.

Varmin tapa löytää sopiva osa on tämä:

1. Irrota vanha osa ja ota se mukaan kauppaan. Näin näet suoraan, täsmäävätkö reikävälit, mitat ja kiinnitystapa.
2. Tarkista valmistajan merkinnät. Monissa heloissa on pieni leima tai koodi, jonka perusteella oikean vastineen löytää.
3. Mittaa reikäväli ja osan pituus, jos vanhaa osaa ei saa irti. Muutaman millin ero voi tarkoittaa, ettei uusi osa sovi.
4. Selvitä ikkunan valmistaja ja ikä, jos mahdollista. Se auttaa rautakaupan tai ikkunaliikkeen myyjää tunnistamaan järjestelmän.

Vanhoissa ikkunoissa alkuperäisiä osia ei aina saa enää. Silloin kannattaa kysyä ikkunahelaan erikoistuneesta liikkeestä, sillä heiltä löytyy usein yhteensopivia korvaavia malleja, joita rautakaupassa ei ole.

Voiko helat vaihtaa itse?

Useimmiten kyllä. Aukipitolaitteen ja monien lukkojen vaihto on suoraviivaista puuhaa, johon riittää ruuvimeisseli ja hetki aikaa. Vanha osa irti, uusi tilalle samoihin reikiin, ja työ on valmis.

Hankalampaa on silloin, jos uuden osan reikäväli ei täsmää vanhaan. Silloin joudutaan poraamaan uudet reiät, ja karmiin voi jäädä vanhoja reikiä näkyviin. Puutyötä osaava selviää tästäkin, mutta jos ikkunoita on paljon tai lopputuloksen pitää olla siisti, ammattilainen tekee sen nopeammin ja jälki kestää.

Saranoiden vaihdossa kannattaa olla tarkkana ikkunan painon kanssa. Isot ja raskaat ikkunat, kuten monet nykyiset kolmilasiset, vaativat kunnon saranat – alimitoitettu osa antaa periksi ennen pitkää.

Kannattaako vaihtaa kaikki osat kerralla?

Jos yksi hela on kulunut loppuun, muutkin ovat todennäköisesti samaa ikäluokkaa. Usein onkin järkevää uusia saman ikkunan osat kerralla, varsinkin jos ne ovat samaa alkuperäistä sarjaa.

Näin ikkuna toimii tasaisesti eikä seuraavaa vikaa tarvitse odotella. Toisaalta jos vain yksi osa on rikki ja loput ovat hyvässä kunnossa, turhaan ei kannata revitä toimivia heloja irti. Maalaisjärki ratkaisee.

Pieni osa, iso merkitys

Aukipitolaitteet ja helat ovat halpoja verrattuna siihen, mitä ne tekevät. Toimiva mekanismi pitää ikkunan tiiviinä, helppokäyttöisenä ja turvallisena, ja oikein valittuna uusi osa kestää helposti vuosikymmenen.

Kun seuraavan kerran ikkuna narahtaa tai ei pysy auki, älä totu siihen. Katso, mikä osa on vikapäällä, ota se mukaan kauppaan ja vaihda tilalle sopiva. Se on yksi kotitalouden kiitollisimmista pikkukorjauksista.

Kyllä pienenee – ja usein yllättävän paljon suhteessa siihen, kuinka halpa ja nopea toimenpide tiivisteiden vaihto on. Kun ikkunan tiivisteet ovat kovettuneet ja päästävät vetoa, lämmintä sisäilmaa karkaa ulos ja lämmitysjärjestelmä joutuu tekemään turhaa työtä. Uudet tiivisteet tiivistävät ikkunan uudelleen, vähentävät lämmönhukkaa ja näkyvät energialaskussa jo seuraavan lämmityskauden aikana. Kymmenien eurojen tiivistenauhalla voi säästää satoja euroja vuodessa, jos talossa on paljon vetäviä ikkunoita.

Katsotaan tarkemmin, miten tiivisteiden kunto vaikuttaa lämmityskuluihin, kuinka paljon säästöä voi realistisesti odottaa ja milloin tiivisteet on aika uusia.

Miksi vanhat tiivisteet nostavat energialaskua

Ikkuna on rakennuksen heikoin lämpötekninen kohta, ja tiiviste on se osa, joka estää lämmintä ilmaa vaihtumasta kylmään ulkoilmaan. Kun tiiviste on uusi ja joustava, se painuu tiiviisti ikkunan ja karmin väliin. Ajan myötä kumi tai muovi kuitenkin kovettuu, kutistuu ja halkeilee.

Kovettunut tiiviste ei enää täytä rakoa. Silloin syntyy vetoa, joka tuntuu kylmänä ilmavirtana ikkunan reunoilla etenkin pakkasilla ja tuulisella säällä. Sisään vetävä kylmä ilma laskee huoneen lämpötilaa, ja termostaatti käskee lämmityksen päälle useammin.

Käytännössä maksat siis lämmittämisestä, joka valuu suoraan ulos. Mitä kylmempi talvi ja mitä huonompikuntoiset tiivisteet, sitä suurempi tämä hukka on.

Näin tunnistat vetävän ikkunan

Vetoa ei aina huomaa heti, mutta pari yksinkertaista kikkaa paljastaa sen:

• Kynttilä- tai savukoe. Vie sytytetty kynttilä tai savupuikko ikkunan reunoja pitkin. Jos liekki tai savu heilahtaa, siitä vetää.
• Käsi ikkunan reunalle. Kylmällä säällä pelkkä käden vieminen tiivisteen kohdalle riittää usein paljastamaan ilmavirran.
• Paperitesti. Sulje paperinpala ikkunan väliin. Jos se irtoaa helposti vetämällä, tiiviste ei purista kunnolla.

Jos ikkunan lasit huurtuvat sisäpuolelta tai reunoilla tuntuu selvästi kylmää, tiivisteet ovat todennäköisesti vaihdon tarpeessa.

Kuinka paljon tiivisteiden vaihto säästää?

Tarkkaa yhtä lukua on mahdotonta luvata, koska säästö riippuu talon iästä, ikkunoiden määrästä, lämmitystavasta ja siitä, kuinka huonossa kunnossa vanhat tiivisteet ovat. Suuntaa antavia havaintoja voi silti tehdä.

Ikkunoista ja ovista karkaa tyypillisesti merkittävä osa rakennuksen lämmöstä, ja vetävät ikkunat ovat tässä pahimpia syyllisiä. Vanhassa, huonosti tiivistetyssä omakotitalossa tiivisteiden uusiminen voi laskea lämmitysenergian kulutusta tuntuvasti – etenkin jos taloa lämmitetään sähköllä, jolloin jokainen säästetty kilowattitunti näkyy suoraan laskussa.

Sähkölämmitteisessä talossa muutaman prosentin lasku lämmityskuluista tarkoittaa helposti kymmeniä tai satoja euroja vuodessa. Kun materiaalikustannus on vain joitakin kymppejä, takaisinmaksuaika on lyhyt.

Realistinen odotus on tämä: tiivisteiden vaihto ei yksin puolita laskua, mutta se on yksi edullisimmista tavoista pienentää sitä. Paras tulos syntyy, kun tiivistys yhdistetään muihin pieniin korjauksiin, kuten ikkunan lukkojen säätöön niin, että ikkuna sulkeutuu kunnolla.

Riittääkö tiivisteiden vaihto vai tarvitaanko uudet ikkunat?

Tämä on kysymys, jonka moni miettii vetävän ikkunan äärellä. Vastaus riippuu ikkunan kokonaiskunnosta.

Jos ikkunan runko ja lasit ovat ehjät eikä puussa ole lahovaurioita, tiivisteiden vaihto on selkeästi järkevin ensiaskel. Se maksaa murto-osan uusista ikkunoista ja tuo silti tuntuvan parannuksen vetoon ja mukavuuteen. Vanhojen ikkunoiden vaihtaminen pelkän energiansäästön takia ei useinkaan maksa itseään takaisin kohtuullisessa ajassa.

Uusia ikkunoita kannattaa harkita, jos ongelmana on yksinkertainen lasitus, umpioiden huurtuminen sisältä tai laaja puun vaurioituminen. Silloinkin tiivisteiden vaihto voi olla hyvä väliaikaisratkaisu, kunnes isompaan remonttiin on varaa.

Milloin ja kuinka usein tiivisteet vaihdetaan

Tiivisteillä on rajallinen käyttöikä, mutta se venyy vuosia. Nyrkkisääntönä tiivisteet kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein ja vaihtaa, kun ne ovat kovettuneet, litistyneet tai halkeilleet.

Etelään ja länteen antavien ikkunoiden tiivisteet kuluvat nopeammin, koska aurinko haurastuttaa materiaalia. Käytännössä kannattaa tehdä pieni kierros syksyllä ennen lämmityskauden alkua ja tunnustella, mistä ikkunoista vetää.

Vaihto kannattaa ajoittaa mieluummin lämpimään vuodenaikaan. Tiivistenauha asettuu paremmin, kun materiaali ei ole jäätävän kylmää, ja työ on muutenkin mukavampaa tehdä ilman pakkasta niskassa.

Voiko tiivisteet vaihtaa itse?

Kyllä, ja tämä on juuri sellainen kotikorjaus, johon useimmat pystyvät. Tarvitset uuden tiivistenauhan, puhdistusliinan ja kärsivällisyyttä. Vanha tiiviste vedetään pois, ura puhdistetaan liasta ja vanhasta liimasta, ja uusi nauha painetaan tilalle.

Tärkein juttu on oikean tiivisteprofiilin ja paksuuden valinta. Liian ohut nauha ei täytä rakoa eikä poista vetoa, kun taas liian paksu tekee ikkunasta niin tiukan, ettei se meinaa sulkeutua. Kokeile rautakaupassa eri vaihtoehtoja tai ota pätkä vanhaa tiivistettä malliksi mukaan.

Kannattaako se?

Jos energialasku painaa ja ikkunoista vetää, tiivisteiden vaihto on lähes aina järkevä liike. Se on halpa, nopea ja tehokas tapa vähentää lämmönhukkaa, eikä siihen tarvita ammattilaista kuin harvoin.

Säästö ei tule yhdestä ikkunasta yksin, vaan siitä, että koko talon vetävät kohdat tiivistetään kerralla. Kun ikkunat pitävät lämmön sisällä, lämmitysjärjestelmä saa levätä ja lasku kevenee. Se on yksi kodin kiitollisimmista pikkuprojekteista – pieni vaiva, joka maksaa itsensä takaisin useaan kertaan.

Jos ikkunan reunalla tuntuu kylmää talvella, sohvalle joutuu vetämään huovan tai lämmityslasku on hiipinyt ylöspäin, ikkunan tiivisteet ovat todennäköisesti tulleet tiensä päähän. Vetävä ikkuna on yleensä merkki kovettuneista tai kutistuneista tiivisteistä, jotka eivät enää täytä ikkunan ja karmin väliä. Onneksi ongelman tunnistaa muutamalla yksinkertaisella testillä, ja tiivisteiden uusiminen on halpa korjaus, jonka useimmat pystyvät tekemään itse.

Käydään läpi varmimmat merkit vetävästä ikkunasta, miten vedon voi testata kotikonstein ja mitä tehdä, kun tiivisteet on aika vaihtaa.

Miten tunnistaa, että ikkunasta vetää

Veto ei aina ole niin ilmeistä kuin luulisi. Joskus se tuntuu selvänä kylmänä viimana, joskus taas huomaamattomana viileytenä, joka saa huoneen tuntumaan kolealta vaikka patteri on kuuma.

Yleisimmät merkit vetävästä ikkunasta ovat:

• Kylmä ilmavirta ikkunan reunoilla, jonka tuntee kädellä etenkin pakkasella ja tuulisella säällä
• Huoneen viileät kohdat ikkunan lähellä, vaikka lämmitys olisi päällä
• Ikkunalasin huurtuminen tai kondenssivesi sisäpuolella
• Kohonnut lämmityslasku ilman muuta selittävää syytä
• Vinkuva tai suhiseva ääni ikkunan reunalta tuulella

Jos tunnistat näistä useamman, syy löytyy melko varmasti tiivisteistä. Ne ovat ikkunan halvin ja samalla nopeimmin kuluva osa.

Katso myös tiivisteiden kunto silmämääräisesti

Pelkkä katsominen kertoo jo paljon. Avaa ikkuna ja tarkastele tiivistettä lähietäisyydeltä.

Hälytysmerkkejä ovat kovettunut ja kimmoisuutensa menettänyt kumi, halkeamat, litistyneet kohdat sekä tiivisteen irtoaminen urastaan. Uusi tiiviste joustaa, kun sitä painaa sormella. Vanha tuntuu kovalta ja jää painettuna litteäksi.

Jos tiiviste murenee tai jättää mustaa jälkeä sormeen, se on ehdottomasti vaihdon tarpeessa.

Näin testaat vedon itse

Ennen kuin ostat uutta tiivistenauhaa, kannattaa varmistaa, mistä ikkunoista todella vetää. Kaikki eivät vuoda, ja turhaa työtä ei kannata tehdä. Näihin testeihin ei tarvita mitään erikoisvälineitä.

1. Kynttilätesti. Sytytä kynttilä ja vie se hitaasti ikkunan reunoja pitkin. Jos liekki lepattaa tietyssä kohdassa, siitä vetää. Sama toimii savupuikolla vielä tarkemmin.
2. Käden testi. Kostuta kämmenselkä kevyesti ja liikuta sitä ikkunan reunoja pitkin kylmällä säällä. Kostealle iholle veto tuntuu selvästi viileämpänä.
3. Paperitesti. Aseta paperinpala ikkunan ja karmin väliin ja sulje ikkuna. Jos paperi lähtee helposti vetämällä pois, tiiviste ei purista kunnolla.

Tee testit mieluiten kylmänä ja tuulisena päivänä, jolloin ero sisä- ja ulkoilman välillä on suuri. Silloin vuotokohdat paljastuvat parhaiten.

Miksi vetäviä ikkunoita ei kannata jättää huomiotta

Vetävä ikkuna ei ole vain mukavuuskysymys. Se maksaa rahaa joka kuukausi, kun lämmintä sisäilmaa karkaa ulos ja lämmitysjärjestelmä joutuu kompensoimaan hukkaa.

Sähkölämmitteisessä talossa tämä näkyy suoraan laskussa, ja usean vuotavan ikkunan yhteisvaikutus voi olla satoja euroja vuodessa. Muutaman kympin tiivistenauhaan verrattuna säästö on merkittävä.

Vedolla on myös terveydellinen puoli. Jatkuva kylmä ilmavirta tekee asumisesta epämukavaa, ja kylmät pinnat lisäävät kosteuden tiivistymistä, mikä pahimmillaan edistää homeen syntyä ikkunan reunoilla. Kunnolliset tiivisteet pitävät sekä lämmön että kosteustasapainon kurissa.

Milloin tiivisteet pitää uusia?

Tiivisteillä ei ole yhtä tarkkaa vaihtoväliä, mutta muutaman vuoden välein ne kannattaa tarkistaa. Käyttöikä riippuu materiaalista, ilmansuunnasta ja säärasituksesta.

Etelään ja länteen antavat ikkunat kuluvat nopeimmin, koska aurinko haurastuttaa tiivistemateriaalia. Näiden ikkunoiden tiivisteet voivat vaatia uusimista selvästi useammin kuin pohjoisen puolen ikkunoiden.

Selkein sääntö on tämä: kun ikkunasta vetää tai tiiviste on kovettunut ja litistynyt, sen aika on ohi. Ennaltaehkäisevä vaihto kannattaa tehdä ennen lämmityskauden alkua, jotta talvi ei mene vetoa vastaan taistellessa.

Kannattaako koko ikkuna vaihtaa, jos siitä vetää?

Ei yleensä. Jos ikkunan runko ja lasit ovat ehjät, tiivisteiden vaihto riittää lähes aina poistamaan vedon. Uudet ikkunat ovat iso investointi, jota harvoin kannattaa tehdä pelkän vedon takia.

Koko ikkunan vaihtoa kannattaa harkita vasta, jos puu on lahonnut, lasit ovat rikki tai umpiot huurtuvat sisältä. Muuten tiivisteiden uusiminen on ylivoimaisesti järkevin ratkaisu.

Näin vaihdat tiivisteet itse

Tiivisteiden vaihto on juuri sopivan kokoinen kotikorjaus. Se ei vaadi erikoistaitoja, ainoastaan hieman aikaa ja tarkkuutta.

Etene näin:

1. Vedä vanha tiiviste pois ja tarkista, millainen profiili ja paksuus siinä oli.
2. Puhdista ura liasta ja vanhasta liimasta. Puhdas pinta on edellytys sille, että uusi nauha pysyy.
3. Valitse oikea tiivistenauha. Ota vanha pätkä malliksi rautakauppaan. Liian ohut nauha ei poista vetoa, liian paksu tekee ikkunasta niin tiukan, ettei se sulkeudu.
4. Paina uusi tiiviste paikalleen rauhassa, kulmista aloittaen, ja tarkista lopuksi että ikkuna sulkeutuu kunnolla.

Työ kannattaa tehdä lämpimänä vuodenaikana, jolloin tiiviste asettuu paremmin eikä materiaali ole jäykistynyt kylmästä.

Pieni korjaus, iso ero

Vetävä ikkuna on harmi, joka on onneksi helppo korjata. Kun tunnistat merkit ajoissa ja uusit tiivisteet, huone pysyy lämpimänä, lämmityslasku kevenee ja asuminen on mukavampaa.

Seuraavan kerran kun ikkunan reunalla tuntuu kylmää, älä totu siihen. Tee kynttilätesti, tarkista tiivisteet ja vaihda ne tarvittaessa. Se on yksi kodin edullisimmista ja kiitollisimmista pikkukorjauksista.

Ikkunoiden tiivisteiden vaihto maksaa itse tehtynä yleensä vain muutamia euroja ikkunaa kohden, sillä kyse on lähinnä tiivistenauhan hinnasta. Ammattilaisen teettämänä kokonaishinta nousee työn takia, mutta se on silti murto-osa uusien ikkunoiden hinnasta. Tiivisteet kannattaa uusia keskimäärin muutaman vuoden välein tai heti, kun ikkunasta alkaa vetää. Näin ikkuna pysyy tiiviinä ja lämmityskulut kurissa.

Käydään läpi tarkemmat kustannukset, tiivisteiden vaihtoväli ja se, kannattaako työ teettää ammattilaisella vai tehdä itse.

Mitä ikkunoiden tiivisteiden vaihto maksaa?

Hinta riippuu ennen kaikkea siitä, teetätkö työn vai teetkö sen itse. Ero on tuntuva, koska itse materiaali on halpaa – suurin osa kustannuksesta on työtä.

Itse tehtynä

Tiivistenauhaa saa rautakaupasta metritavarana tai valmiina rullina. Yhden ikkunan tiivistämiseen menee muutama metri nauhaa, ja metrihinta on tyypillisesti maltillinen. Käytännössä yhden ikkunan tiivisteet maksavat vain joitakin euroja.

Koko talon ikkunoiden tiivistäminen itse jää useimmiten muutamaan kymppiin, riippuen ikkunoiden määrästä ja valitsemasi nauhan laadusta. Työkaluja tarvitset lähinnä puhdistusliinan ja saksia. Tämä on yksi kodin edullisimmista energiaremonteista.

Ammattilaisen teettämänä

Jos palkkaat tekijän, hinta muodostuu pääosin työtunneista. Kokonaishinta riippuu ikkunoiden lukumäärästä, kunnosta ja siitä, tehdäänkö samalla muita huoltotöitä, kuten lukkojen säätöä tai karmien pientä korjausta.

Kannattaa pyytää muutama tarjous ja varmistaa, mitä hintaan kuuluu. Usein tiivisteiden vaihto teetetään osana laajempaa ikkunahuoltoa, jolloin samalla käynnillä hoituvat myös aukipitolaitteet ja tiivistys kerralla kuntoon. Näin työstä saa parhaan hyödyn irti.

Muista myös kotitalousvähennys. Ikkunahuollon kaltaisesta työstä voi usein saada osan takaisin verotuksessa, kun työn teettää yritykseltä, mikä pienentää lopullista kustannusta.

Kannattaako tiivisteiden vaihto rahallisesti?

Kyllä kannattaa, ja takaisinmaksuaika on lyhyt. Vetävistä ikkunoista karkaa lämpöä, ja se näkyy suoraan lämmityslaskussa etenkin sähkölämmitteisessä talossa.

Kun materiaalikustannus on vain muutamia kymppejä, jo pienikin lasku lämmityskuluissa maksaa investoinnin takaisin nopeasti. Usean vetävän ikkunan talossa vuotuinen säästö voi olla satoja euroja. Harva muu kodin korjaus tarjoaa vastaavaa hyötysuhdetta.

Rahan lisäksi hyötyä tulee asumismukavuutena. Vedoton ikkuna tarkoittaa tasaisempaa sisälämpötilaa ja sitä, ettei ikkunan viereen tarvitse vältellä istumasta talvella.

Kuinka usein tiivisteet pitää uusia?

Tähän ei ole yhtä ehdotonta vuosilukua, koska kuluminen riippuu materiaalista, ilmansuunnasta ja säärasituksesta. Nyrkkisääntönä tiivisteet kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein ja vaihtaa, kun ne ovat kovettuneet tai litistyneet.

Vaihtoväliin vaikuttavat erityisesti nämä tekijät:

• Ilmansuunta. Etelään ja länteen antavien ikkunoiden tiivisteet kuluvat nopeimmin, koska aurinko haurastuttaa materiaalia.
• Tiivistemateriaali. Laadukkaampi silikoni- tai EPDM-kumitiiviste kestää pidempään kuin halvin muovinauha.
• Säärasitus. Tuulisella ja sateisella paikalla, kuten meren rannalla, tiivisteet rasittuvat enemmän.
• Käyttö. Ikkunat, joita avataan usein, kuluvat nopeammin kuin harvoin avattavat.

Käytännössä paras mittari ei ole kalenteri vaan ikkunan toiminta. Kun ikkunasta alkaa vetää tai tiiviste on selvästi kovettunut, on aika toimia riippumatta siitä, montako vuotta edellisestä vaihdosta on.

Näin tunnistat, että tiivisteet ovat lopussa

Muutama merkki kertoo, että vaihto on ajankohtainen. Avaa ikkuna ja tunnustele tiivistettä sormella.

Vaihtoa vaativa tiiviste on kova, litistynyt tai halkeillut, eikä se enää jousta painettaessa. Jos tiiviste murenee tai jättää mustaa jälkeä sormeen, se on ohittanut käyttöikänsä. Myös ikkunan reunalta tuntuva veto tai lasin huurtuminen sisäpuolelta paljastavat vuotavan tiivisteen.

Kannattaako tehdä itse vai teettää?

Tämä riippuu omasta osaamisesta, ajasta ja ikkunoiden määrästä. Tiivisteiden vaihto on periaatteessa yksinkertainen työ, johon useimmat pystyvät ilman aiempaa kokemusta.

Itse tekemällä säästät työkustannukset kokonaan, ja tarvitset vain oikean tiivistenauhan sekä hetken aikaa. Suurin sudenkuoppa on väärän materiaalin, profiilin tai paksuuden valinta – liian ohut nauha ei poista vetoa, liian paksu tekee ikkunasta niin tiukan, ettei se sulkeudu. Tiivistemateriaalin valinnalla on iso merkitys sekä tiiviyden että tiivisteen keston suhteen.

Ammattilaisen palkkaaminen kannattaa, jos ikkunoita on paljon, aikaa on niukasti tai haluat samalla kuntoon muutkin ikkunan osat. Tekijä tekee työn nopeasti ja osaa arvioida, tarvitseeko ikkuna muutakin huoltoa kuin tiivisteet.

Milloin tiivisteet kannattaa vaihtaa?

Ajoituksella on väliä. Tiivisteiden vaihto kannattaa tehdä lämpimänä vuodenaikana, sillä silloin tiivistenauha asettuu paremmin eikä materiaali ole jäykistynyt pakkasesta.

Paras hetki on loppukesä tai alkusyksy ennen lämmityskauden alkua. Näin talvi ei mene vetoa vastaan taistellessa, ja säästö näkyy heti ensimmäisellä kylmällä kaudella. Keskellä pakkastalvea tehty vaihto on hankalampi, vaikkei mahdoton.

Pieni panostus, joka maksaa itsensä takaisin

Ikkunoiden tiivisteiden vaihto on yksi harvoista kodin korjauksista, jossa pieni raha tuottaa selvää säästöä ja parempaa asumismukavuutta. Itse tehtynä kulu jää muutamaan kymppiin, ja ammattilaisenkin teettämänä hinta on vaatimaton uusiin ikkunoihin verrattuna.

Tarkista tiivisteet muutaman vuoden välein, vaihda ne heti vedon ilmaantuessa ja ajoita työ lämpimään kauteen. Se on vaivaton tapa pitää ikkunat tiiviinä ja lämmityslasku kurissa vuodesta toiseen.